Onpa kulunutkin pitkä aika edellisestä blogauksesta, anteeksi! Osoittaa
ehkä sen, että on ollut kiirettä, eikä vaan illalla/yöllä enää energiaa
kirjoittaa. Tässä pikakuulumiset!
Kiinaan enää viikko eli
varmaan viikon kuluttua ennen viimeistä Suomen yötä vähän vatsan pohjaa
kutittaa. Kontti pakattiin reilu viikko sitten, ei siis me, vaan
pakkaajat. Vikat yöt ennen pakkaamista oli aika hurjia, valvottiin aamu
3-4 ja raivattiin tavaroita, koitettiin valita, mikä lähtee mukaan. Nyt
on sitten löytynyt lisääkin tavaraa, minkä olisi voinut konttiin
laittaa. Mutta on tämä siivoaminen ja remppaaminen ollut aika tuskaa
kahden vauvan kanssa. Ensi kerralla, kun muutamme Kiinaan, koitamne
palkata jonkun avuksi, ei sitä meinaa saada oikein mitään aikaiseksi,
kun joko toinen tai molemmat vauvoista kitisee jaloissa tai heitä
täytyy syöttää tai vaihtaa vaippaa. Kovin myöhään yöllä ei voi hommia
tehdä, kun aamulla nahkavekkarit herättää ajoissa. Nyt kun olemme
evakossa siskon luona, niin täytyy lähteäkin ajoissa iltapuurolle ja
yöunille.
Veet täytti vuoden ja juhlimme samalla 1-v
synttäreitä ja läksiäisiä. Olimme ilmaisseet ettemme halua lahjoja tai
vauvat halua ja tosi kivasti ihmiset sitä noudatti. Toivoimme valokuvia
ja niitä saimmekin jonkin verran. Voidaan sitten Kiinassa laittaa ne
jonnekin näkyvälle paikalle ja katsella läheistemme kuvia arjen lomassa.
Tytöt
touhuaa paljon, nyt siskon luona evakossa ollessamme on löytynyt pari
kivaa ei-sallittua juttua, toinen repii cd-levyjä kivasta cd-telineestä
ja toinen hyllystä video-kasetteja, kumpikin tajuaa varsin hyvin, että
nuo hommat on kiellettyjen listalla, mutta kamala virne päällä täytyy
tavaraa mennä alas repimään. Ihania vintiöitä kuitenkin ovat!
Esikoinen
on nyt mummilla pari päivää, niin ei ihan kyllästy vanhan kodin
siivoamisen ja remontoimisen keskellä. Mielellään on Kiinaan lähdössä,
mutta kavereita tulee tietysti ikävä. N. kuukauden kuluttua alkaakin
hänellä koulu, aika hurjaa jotenkin.
Esikoisen kummit pääsivät
vihdoin Kolumbiaan hakemaan tytärtään, ihania kuulumisia olemme saaneet
netistä lukea ja kuviakin nähdä. Haikeaa, kun emme näe tyttöä ennen
ensi kesää (jos eivät sitten innostu lähtemään Kiinan lomalle ennen
sitä), mutta täytyy koittaa muuten pitää tiiviisti yhteyttä, onneksi
tämä nykytekniikka mahdollistaa kuvien ja videopätkien katselun ihan
toisellakin puolella maailmaa.
Mutta nyt täytyy mennä unille,
että jaksaa herätä aamulla ajoissa, ensin on hammaslääkäri ja sitten
jatkuu taas urakka vanhassa kodissa. Ehkä huomenna saadaan kaikki
valmiiksi tai edes melkein...
sunnuntai, 24. heinäkuu 2005
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.