Ensin kommentteihin. Heh, olen kuin paraskin talk show -emäntä 8-)
Cistalle sen verran, että en kyllä muista lääkärin nimeä. Sellainen hoikkeli tumma kiharahiuksinen oli. Voin Samilta kysellä, olisiko hänelle jäänyt puhelimessa nimi mieleen. Maailma kyllä saattaa olla pieni 8-)
Tuijalle sitten kananvarpaista. Sen käsityksen olen myös minä saanut, että kiinalaiset tykkää kanojen varpaista eli parasta lihaa heidän mielestään on lähinnä luuta oleva liha ja rustotkin kai. Viimeksi kaupassa käydessä just huomattiinkin kananvarpaita, oli valmiiksi paketoituna ja sitten irtomyynnissä. Voi olla ettei meille ihan heti niitä osteta 8-/
Kanasta puheen ollen, kävimme nyt illalla tyttöjen kanssa vähän kävelyllä ostamassa huomiselle päivänsankarille lahjan ja samalla iltaruoka KFC:stä eli hampparibaarista, missä on kaikki hampurilaiset kanaa. Ravintola on sellainen, että tiskille mennäkseen täytyy nousta jokunen rappunen. Ajattelin sitten vetää vaunut takaperin rappunen kerrallaan, mutta yht'äkkiä ympärillä olikin kasa henkilökuntaa, jotka ystävällisesti auttoivat kantamaan rattaat ylös. Ympäriltä kuului kovasti kiinaksi kaksoset eli shuãngbãotãi. No, sitten odottaessa vuoroa tuli kaksi henkilökuntaan kuuluvaa tyttöä siihen ympärille hyörimään, hakivat tytöille jotkut kirjanmerkit tms. pikkukrääsät, jotenkin täällä herkästi tungetaan pienillekin aina jotain tavaraa käteen. Säde oli tässä vaiheessa jo leikkipaikalla, missä hänelle oli myös annettu tuollainen kirjanmerkki.
Noh, siinä odottaessa ne tytöt hösäsi vauvojen ympärillä, selvästikin kuolat ym. eritteet on heti pyyhittävä pois, kun koko ajan siinä melkein hysteerisenä juoksivat hakemaan lisää servettäjä, kun typsyt kuolasivat 8-) Okei, sitten kassalle. Koitan selkeästi näyttää ylhäältä aterioita ja sanon englanniksi aterian numero viisi ja näytän sen vielä sormillakin, mutta hetken kuluttua paikalle tulee kuitenkin poika, jos puhuu englantia. Hän sitten kysyy, mitä haluan ja kerroin, että aterian numero viisi ja lisäksi lasten aterian, vaihtoehtoja oli a, b ja c, sitten selvittämään, että mitä eroa noissa on. A:ssa oli nugetit, ranskalaiset ja juoma, b:ssä joku outo juttu, raskalaiset ja juoma ja c:ssä minihampurilainen, ranskalaiset ja juoma. Valitsin aterian c ja take awaynä. Maksoivat 37 remppaa eli euroissa n. 3.7 EUR ei siis kovin paha hinta kahdesta ateriasta, Säteelle tuli vielä lelu mukaan, jonka antoi kyllä heti vauvoille. Sitten takaisin ulos, taas löytyy apua ja hieman ennen ulko-ovea ennen vikoja rappusia kun ilmaisen, että pitäisi mennä leikkipaikan kautta, niin yksi tytöistä menee leikkipaikalle sen ainoan blondin lapsen luokse ja tavalla tai toisella saa ilmaistua, että pitää lähteä. Säde huomaakin minut ja lähtee tulemaan. Vikat raput, molemmat ovet auki ja olemme ulkona.
Paluumatkalla haimme pienestä lastenvaateliikkeestä kivan pehmolelun synttärisankarille. Hotellissa asuvan toisen suomalaisperheen nuorempi tytär täyttää 4 vuotta ja olemme menossa aamupäivällä juhlimaan hänen synttäreitään.
Ostin minä vielä kivan laukunkin pienestä laukkukaupasta, hinnaksi jäi jotain 10 EUR. Olen laukkufriikki, tunnustan, niitä kertyy varmasti vielä monta. Odotan oikein, että pääsen shoppailemaan liikkeeseen, josta previsiitillä ostin laukun, olisin voinut ostaa vaikka ne kaikki ja ne oli halpoja.
Laukkukaupan ovi oli auki, joten päätin kurkata sisään ja jättää vauvat hetkeksi Säteen kanssa ulos. Tuosta oli koko ajan suora näkymä, kun kauppa oli pieni ja ikkunasta näki. Välillä kurkkasin, että miten ne vauvat väenpaljouden keskellä pärjää, hyvin pärjäsi, Säde siinä valvoi koko ajan. Kun tuli kaupasta maksamisen jälkeen ulos, oli Säteen hiuksia kampaamassa läheisen kampaamon nuori tyttö ja toinenkin siinä oli Säteen hiuksia tutkimassa 8-) Kampaamossa tuntuu aina olevan henkilökuntaa ihan älyttömästi, sellaisia nuoria tyttöjä ja poikia. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta paikalta, ehkä pitäisi joskus kokeilla.
Tänään ei muuten kai mitään kovin ihmeellistä tapahtunut. Samilla oli iltamenoa, mutta just tuli kotiin, ennen kymmentä siis. Vauvat ja Säde meni suht kivasti nukkumaan, mutta nyt Varpu tuolla vaatiin vieressä oloa ja pään silitystä, olin siellä jo muutamaan otteeseen, mutta nyt oli Samin vuoro, johan tuossa menee selkä jumiin, kun tuolla kumartelee. Eiköhän se kohta nukahda. Vähän levottomia on kyllä nyt taas yöt olleet, vaikka eivät enää ole kipeitä. Varmaan kuumuus vaikuttaa, mutta ei se varmastikaan ainut syy ole. Toivottavasti uudessa kodissa pian tottuvat paikkoihin ja unet maittavat.
Koulu alkaakin jo muuten keskiviikkona eli tiistaina on tutustumispäivä. Ei ole siis enää kuin 4 arkilomapäivää Säteellä ja siitäkin vikana päivänä käydään koululla tutustumassa ja koulupuku hakemassa. Olisi kyllä kiva, jos päästäisiin muuttamaan ennen koulun alkua, niin olisi heti alusta asti sama bussimatka kouluun. No, ehkä huomenna selviää jotain muuton aikataulusta.
Kommentoikaahan vaan, jos jotain tulee mieleen! Palaan vielä vesiautomaattiasiaan joku päivä.
Cistalle sen verran, että en kyllä muista lääkärin nimeä. Sellainen hoikkeli tumma kiharahiuksinen oli. Voin Samilta kysellä, olisiko hänelle jäänyt puhelimessa nimi mieleen. Maailma kyllä saattaa olla pieni 8-)
Tuijalle sitten kananvarpaista. Sen käsityksen olen myös minä saanut, että kiinalaiset tykkää kanojen varpaista eli parasta lihaa heidän mielestään on lähinnä luuta oleva liha ja rustotkin kai. Viimeksi kaupassa käydessä just huomattiinkin kananvarpaita, oli valmiiksi paketoituna ja sitten irtomyynnissä. Voi olla ettei meille ihan heti niitä osteta 8-/
Kanasta puheen ollen, kävimme nyt illalla tyttöjen kanssa vähän kävelyllä ostamassa huomiselle päivänsankarille lahjan ja samalla iltaruoka KFC:stä eli hampparibaarista, missä on kaikki hampurilaiset kanaa. Ravintola on sellainen, että tiskille mennäkseen täytyy nousta jokunen rappunen. Ajattelin sitten vetää vaunut takaperin rappunen kerrallaan, mutta yht'äkkiä ympärillä olikin kasa henkilökuntaa, jotka ystävällisesti auttoivat kantamaan rattaat ylös. Ympäriltä kuului kovasti kiinaksi kaksoset eli shuãngbãotãi. No, sitten odottaessa vuoroa tuli kaksi henkilökuntaan kuuluvaa tyttöä siihen ympärille hyörimään, hakivat tytöille jotkut kirjanmerkit tms. pikkukrääsät, jotenkin täällä herkästi tungetaan pienillekin aina jotain tavaraa käteen. Säde oli tässä vaiheessa jo leikkipaikalla, missä hänelle oli myös annettu tuollainen kirjanmerkki.
Noh, siinä odottaessa ne tytöt hösäsi vauvojen ympärillä, selvästikin kuolat ym. eritteet on heti pyyhittävä pois, kun koko ajan siinä melkein hysteerisenä juoksivat hakemaan lisää servettäjä, kun typsyt kuolasivat 8-) Okei, sitten kassalle. Koitan selkeästi näyttää ylhäältä aterioita ja sanon englanniksi aterian numero viisi ja näytän sen vielä sormillakin, mutta hetken kuluttua paikalle tulee kuitenkin poika, jos puhuu englantia. Hän sitten kysyy, mitä haluan ja kerroin, että aterian numero viisi ja lisäksi lasten aterian, vaihtoehtoja oli a, b ja c, sitten selvittämään, että mitä eroa noissa on. A:ssa oli nugetit, ranskalaiset ja juoma, b:ssä joku outo juttu, raskalaiset ja juoma ja c:ssä minihampurilainen, ranskalaiset ja juoma. Valitsin aterian c ja take awaynä. Maksoivat 37 remppaa eli euroissa n. 3.7 EUR ei siis kovin paha hinta kahdesta ateriasta, Säteelle tuli vielä lelu mukaan, jonka antoi kyllä heti vauvoille. Sitten takaisin ulos, taas löytyy apua ja hieman ennen ulko-ovea ennen vikoja rappusia kun ilmaisen, että pitäisi mennä leikkipaikan kautta, niin yksi tytöistä menee leikkipaikalle sen ainoan blondin lapsen luokse ja tavalla tai toisella saa ilmaistua, että pitää lähteä. Säde huomaakin minut ja lähtee tulemaan. Vikat raput, molemmat ovet auki ja olemme ulkona.
Paluumatkalla haimme pienestä lastenvaateliikkeestä kivan pehmolelun synttärisankarille. Hotellissa asuvan toisen suomalaisperheen nuorempi tytär täyttää 4 vuotta ja olemme menossa aamupäivällä juhlimaan hänen synttäreitään.
Ostin minä vielä kivan laukunkin pienestä laukkukaupasta, hinnaksi jäi jotain 10 EUR. Olen laukkufriikki, tunnustan, niitä kertyy varmasti vielä monta. Odotan oikein, että pääsen shoppailemaan liikkeeseen, josta previsiitillä ostin laukun, olisin voinut ostaa vaikka ne kaikki ja ne oli halpoja.
Laukkukaupan ovi oli auki, joten päätin kurkata sisään ja jättää vauvat hetkeksi Säteen kanssa ulos. Tuosta oli koko ajan suora näkymä, kun kauppa oli pieni ja ikkunasta näki. Välillä kurkkasin, että miten ne vauvat väenpaljouden keskellä pärjää, hyvin pärjäsi, Säde siinä valvoi koko ajan. Kun tuli kaupasta maksamisen jälkeen ulos, oli Säteen hiuksia kampaamassa läheisen kampaamon nuori tyttö ja toinenkin siinä oli Säteen hiuksia tutkimassa 8-) Kampaamossa tuntuu aina olevan henkilökuntaa ihan älyttömästi, sellaisia nuoria tyttöjä ja poikia. Vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta paikalta, ehkä pitäisi joskus kokeilla.
Tänään ei muuten kai mitään kovin ihmeellistä tapahtunut. Samilla oli iltamenoa, mutta just tuli kotiin, ennen kymmentä siis. Vauvat ja Säde meni suht kivasti nukkumaan, mutta nyt Varpu tuolla vaatiin vieressä oloa ja pään silitystä, olin siellä jo muutamaan otteeseen, mutta nyt oli Samin vuoro, johan tuossa menee selkä jumiin, kun tuolla kumartelee. Eiköhän se kohta nukahda. Vähän levottomia on kyllä nyt taas yöt olleet, vaikka eivät enää ole kipeitä. Varmaan kuumuus vaikuttaa, mutta ei se varmastikaan ainut syy ole. Toivottavasti uudessa kodissa pian tottuvat paikkoihin ja unet maittavat.
Koulu alkaakin jo muuten keskiviikkona eli tiistaina on tutustumispäivä. Ei ole siis enää kuin 4 arkilomapäivää Säteellä ja siitäkin vikana päivänä käydään koululla tutustumassa ja koulupuku hakemassa. Olisi kyllä kiva, jos päästäisiin muuttamaan ennen koulun alkua, niin olisi heti alusta asti sama bussimatka kouluun. No, ehkä huomenna selviää jotain muuton aikataulusta.
Kommentoikaahan vaan, jos jotain tulee mieleen! Palaan vielä vesiautomaattiasiaan joku päivä.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.