Saavuimme illalla yhdeksän aikoihin kotiin ja matka meni ihan hyvin. Vuokko nukkui yli puolet ekasta lennosta ja toisen kokonaan, Guangzhoun kentällä emme ehtineet isommin viihtymään, kalliit pepsit kävimme kahvilassa juomassa. Saigonin kentältä ostimme hieman namia, juuri nyt työn alla BonBonin Kaatispussi ja ihan selvällä suomenkielellä!

Kotona odotti kakku jääkaapissa, ilmeisesti ayieilta meille lahja, kun olimme melko avokätisiä uudenvuoden lahjarahan kanssa. Täällä tuntuu vastalahjat olevan tärkeitä ja meidän ayit tuntuu harrastavan kakkuja, useampi kakku tässä vuoden aikana tullut. Maistoimme äsken Vietnamista ostetun kahvin kanssa ja namia oli, molemmat.

Tytöt eivät mene huomenna kouluun, Vuokko kuitenkin vielä vähän puolikuntoinen. Säde on muuten ihan suht ok, mutta kamalia on nuo yskäkohtaukset, eilen meinasi illallisella tukehtua, kun kai sinne kurkkuun joku limaköntti jäi sopivasti tukkimaan, tänäänkin on ollut pari tosi ikävää kohtausta. Ei viitsi laittaa sitä kouluun tuolla tavalla yskimään. Olkoon siis ehkä koko viikon kotona, jos helpottaisi. Perjantaina olisi ollut Säteen luokalla esitys assemblyssä, esittävät näytelmä, menemme varmaan Säteen kanssa sitä kuitenkin katsomaan.

Koitan kirjoitella huomenna juttua Vietnamista ja Ho Chi Minh Citystä, kuvia ei kamalasti ole, mutta jotain kuitenkin. Semmoinen mieli jäi paikasta, että vaikka tuntuu suurimmaksi osaksi aika köyhältä maalta, niin Kiinaan verrattuna todella paljon kansainvälisempi, suorastaan länsimainen, ainakin Ho Chi Minh City. Luin ennen reissua, että turismi on vielä lapsenkengissä, joka saattaa näkyä asiakaspalvelussa. Me saimme pääsääntöisesti joka paikassa todella hyvää palvelua ja usein vielä englannin kielellä. Taksikuskit olivat palvelualttiita, tarjoilijat, hotellien henkilökunta jne., ei valittamista sen suhteen.

Vielä tätä kautta terveisiä Guangzhouhun Heidin perheelle, tervetuloa Kiinaan! Laittelen sulle meiliä ihan lähipäivinä!