Viikon aikana on ehtinyt ajatella monenlaista. On tutkittu karttaa, että missä voisi asua, minne ei haluta. On ihmetelty netistä asuntoja ja kouluja. Mietitty, ostaako sohva vai nojatuolit vai ei mitään? Koska Pekingiin tai Xi'aniin? Pitääkö teettää villakangastakkeja, jos niin ajoissa, kun keväällä ei saa enää kankaita. Mitä muuta? Kiinahuonekalutilaus on maksettu, pitäisi ehtiä hyvin kevään aikana, lisää ei tarvita, kai? Mitä muuta pitää ostaa, telkkari? Teettää pussilakanoita? Mattoja? Mielessä on se, että jos jotain kivaa näkee, niin pitää ostaa nyt! Ainakin pitää ostaa punaisia lyhtyjä ym. kiinalaisen uuden vuoden koristeita, sillä ne myydään nyt, kesällä ei enää saa!

Varsinaiset lomareissut on nyt tehty, ulkomaille ei enää lähdetä, paitsi ensi viikolla Suomeen. Kahden ja puolen vuoden aikana ehdimme käydä laskujeni mukaan kuudessa eri maassa lomalla, puolet rantakohteita ja puolet kaupunkilomia, aika hyvä suhde. Jos pitäisi valkata paras loma, niin se olisi vaikeaa, jokainen loma oli onnistunut, jokaisessa jotain hyvää ja sellaista, mitä ei ollut muissa.

  • Lokakuussa 2005 kävimme Seoulissa, Etelä-Koreassa. Se oli eka loma täältä, olimme asuneet maassa vasta pari kuukautta. Siellä jo nautimme siitä ettei meitä noteerattu ettei rattaiden ympärille kerääntynyt laumaa ihmisiä ihmettelemään ja koskettelemaan lapsiamme.
  • Helmikuussa 2006 kävimme Filippiineillä, Boracaylla. Matka oli monimutkainen ja olimme siellä liian vähän aikaa perillä, mutta kohde oli ihana! Haluaisin ehdottomasti mennä joskus uudestaan, mutta suuresti epäilen, että pääsenkö koskaan. Ihana ranta, rauhallista menoa, ei liikaa turistimeininkiä.
  • Toukokuussa 2006 olimme 8 yötä Thaimaassa, Koh Samuilla. Tämä oli ehkä rentouttavin lomalle, johtuen paljolti pituudesta. Hotelli ja uima-allas oli mukava, ranta pettymys. Kaupat ja ravintolat oli lähellä, mutta ehkä hieman liian turistipaikka mun mieleen, silti ihana loma.
  • Lokakuussa 2006 kävimme Hong Kongissa, joka oli ihana virkistävä kaupunkiloma. Shoppailimme ja kävimme Disneylandissä. Oli ajatus mennä tuonne vielä uudestaan, mutta taitaa jäädä väliin, ehkä sinne vielä kuitenkin joskus uudestaan.
  • Helmikuussa 2007 olimme Vietnamissa. Ensin muutama päivä rantaresortilla ja sitten Ho Chi Minh Cityssä eli Saigonissa. Tykästyin Vietnamiin kovasti, Saigon oli ihana! Loma ei kuitenkaan ollut kovin rentouttava, olimme olleet muutaman päivän, kun lapset sairastuivat, jouduimme lähtemään kaupunkiin päivää aikaisemmin lääkäriä varten, Vuokolla oli 40 astetta kuumetta. Ihana kansainvälinen lääkäriasema, siitä iso plussa! Vuokolla epäiltiin keuhkokuumetta ja parka oli yhden illan tiputuksessa, lentoa siirrettiin kahdella päivällä eteenpäin, Säteellä nielurisat temppuili ja sai myös kuurin, nehän sitten leikattiin maaliskuussa pois Shanghaissa.
  • Toukokuun 2007 loman vietimme Kiinassa, kävimme The Thousand-islet Lake -nimisessä paikassa, Qiandaohun kaupungissa. Olimme pari yötä ihanassa luksushotellissa, uimme ulkoaltaassa, jossa vesi oli kylmää, mutta ulkolämpötila oli +25 astetta, paikalliset ihmettelivät, olimme ainoita vedessä :-)
  • Lokakuun 2007 lomaa meillä ei ollut, Sami oli töissä aika lailla yötä päivää. Teimme marraskuussa Samin työporukan mukana reissun Hainanille, Kiinan Hawaijille. Olimme neljä yötä ja etenkin viimeinen hotelli oli todella ihana, voin suositella! Viikko Hainanille olisi ainakin mulle liikaa, mutta pidennetty viikonloppu todella ihana, olisi voinut kuvitella olevansa Thaimaassa, hotellissa oli kaikki ihan täydellistä!
  • Joulukuussa 2007 eli viimeisin lomamme oli Singaporessa. Ihastuin! Oli ihanan rentouttava kaupunkiloma, uimme hotellin uima-altaassa melkein päivittäin. Shoppailimme ja söimme hyvin!
Siinä lomat typistettynä. Nyt harmittaa ettei ole tullut reissattua enempää Kiinassa, mutta jotenkin ei viikonloppuisin jaksa kauheasti lähteä mihinkään ja loma-aikoina on ollut tarve päästä pois, sillä kiinalaiset lomailevat samaan aikaan. Onneksi tässä on kevät ja kesääkin vielä jäljellä. Pekingissä käydään ja Xi'anissa, ne on varmoja, mutta ehkä voisi tehdä pari viikonloppua tähän lähellekin ajomatkan päähän.

Varpu ja Vuokko ovat asuneet suurimman osan elämästään Kiinasta, aika hurjaa :-) Ovatkin melkoisesti kiinalaistuneet! Puhuvat kiinaa, tykkäävät enemmän kiinalaisesta ruoasta, kun länkkäristä, ruokatavat hyvin kiinalaisia (kana luineen suuhun ja hetken kuluttua kaluttu luu lautaselle), keitto juodaan kipoista, eivät ole vilukissoja, muut ollaan villapaidat päällä sisällä ja nämä pomppivat alushousuissa ja sukissa :-)

Säde ei ole ehkä niin kiinalaistunut, mutta kansainvälistynyt kyllä. Hän on aloittanut koulutiensä täällä kansainvälisessä koulussa, oppinut hienosti englannin, saanut kavereita eri maista. Ei ihmettele toisten hiusten tai ihon väriä, outoa kieltä tai vaatteita, kaveri on kaveri ulkomuodosta riippumatta. Parhaiten on leikit käyneet yksiin poikien kanssa, herkkä tyttö, joka ei missään nimessä halua mustia vaatteita tai lyhyitä hiuksia, mutta toisaalta ei leiki tyttömäisiä juttuja ollenkaan. Pokemonit on todella IN! Paljon on muuttunut tyttö 2.5 vuoden aikana.

Ja minä sitten, muuttunut olen todella paljon, sen tiedän, enkä ole aivan varma, että onko kaikki muutos ollut hyvään suuntaan. Ns. kiltistä ja aina positiivisesta on tullut ajoittain aika negatiivinen ja hieman huonotapainen. Osittain koen, että muutos on ollut hyvä, liika kiltteys ei ole hyvä asia, ei pidä olla liikaa muiden pompoteltavissa  ja kynnysmattona. Aina olen osannut mielipiteeni sanoa, mutta ennen ehkä useammin  kuitenkin jättänyt sen sanomatta.

Sami kirjoittakoon itse omista muuttumisistaan, kai siitä on tullut täällä enemmän työnarkomaani, vaikka on siinä sitä vikaa ollut aikaisemminkin.

Jatko on vielä auki. Aika selvä on ettei Suomi ole ykköskohde, vaikka monissa asioissa se olisi tietenkin paras vaihtoehto varmasti. Tuntuu vaan siltä, että emme jotenkin ole vielä valmiita palaamaan "kotiin", haluaisimme vielä kokea jotain muuta, katsoa, minkälaista elämä on jossain muualla. Kaikki tietysti riippuu Samin töistä, missä olisi sopivaa tarjolla, me muut mennään sitten sinne. Toki ollaan keskusteltu siitä, että minne päin haluttaisiin ja minne ei, mutta aika avointa on. Tännekään en missään nimessä olisi halunnut, siis aina puhuin, että jonnekin, mutta ei minnekään Kiinaan :-) Ja nyt en haluaisi vielä lähteä pois, joten varmasti joka paikasta löytyisi ne hyvät puolet, asiat, mistä nauttia! Jos kuitenkin nyt tarjoutuisi mahdollisuus mennä jonnekin muualle päin Kiinaa pariksi vuodeksi, siis nyt suoraan, niin kyllä miettisin tarkasti. Vaikka täällä olen viihtynyt hyvin, niin kuitenkin joltain osin alan olla täynnä Kiinaa, on aika vaihtaa maisemaa totaalisesti. No, jää nähtäväksi :-)

Tänään olin aamulla kalligrafiassa, niin paljon kun kaikenlaista maalaamista inhoankin, niin tuo on mukavaa. Maalasin reilun tunnin, tein samaa merkkiä kaksi paperia täyteen, yhteen taisi mahtua 9 merkkiä, tavallaan siis aika yksitoikkoista, mutta vaikeaa, kun ei se vaan oikein meinaa luonnistua. Olen kuitenkin tyytyväinen, kun välillä menee hyvin, huomaan, että olen oppinut jotain, osaan jotain!

Nyt lopetan pienoisromaanin tähän, nautin lounaaksi eilen tilatun intialaisen ruoan jämiä ja jatkan kodin raivausta eli laatikoiden ja kaappien läpikäyntiä. Kummasti sitä löytyy tavaraa, jota on säästänyt varmuuden vuoksi ja nyt tajuaa, että ei todellakaan tarvitse sitä enää, mitään ylimääräistä ei konttiin laiteta, kaikki turha karsitaan pois!

Mukavaa tiistaita, nauttikaahan säästä, joka on toivottavasti parempi kun täällä eli vettä taas satelee...