Odotin, että jos tänään olisi selvinnyt lähdetäänkö, mutta ei... Ensi viikolla, ehkä jo maanantaina. Jännittää ja mietityttää kovasti.

Olimme tänään esikoisen vanhenpainillassa, oli tulevien ekaluokkalaisten vanhemmille. Jotenkin oli siellä oli ristiriitainen. Sitä mietti, että on siellä ihan turhaan ja toisaalta eihän sitä koskaan tiedä. Esikoinen on aloittamassa kivassa pienessä koulussa, missä on vain yksi ekaluokka ja sen koko on n. 22 oppilasta eli ihan ok. Hän on samassa rakennuksessa nyt eskarissa eli olisi tuttu paikka.

Paljon olen miettinyt sitä, että esikoinen aloittaisi koulu-uransa kansainvälisessä koulussa ulkomailla. Että olisi se tuolle pienelle ihmiselle aika iso juttu, kun ei osaa yhtään englantia, eikä vielä lukea suomeksikaan. Olen kyllä lukenut, että lapset sopeutuvat aika nopeasti ja oppivat kielen, mutta silti. Tyttö on jotenkin vielä niin pieni, miten se pärjää isossa maailmassa? No, varmaan kaikki menisi ihan hyvin, saisi sieltä uusia ystäviä ja pitemmän päälle tuo englannin oppiminen olisi tietysti tosi hyvä juttu.

Olemme jonkin verran puhuneet muuttamisesta ja asumisesta ulkomaille. Esikoinen ei siis vielä tiedä, että olemme oikeasti asiaa ajatelleet, mutta kevyesti olemme asiaa käsitelleet useassa yhteydessä. Tiedän, että iso juttu se olisi, erota kavereista ja muista läheisistä, mutta toisaalta uskoisin, että seikkailu ja kaikki uusi kiehtoo myös. Jos ei muu, niin halvat lelut kohdemaassa 8-)

Esikoisesta voisi kirjoittaa vähän lisääkin. Sunnuntaina lähti taas yksi hammas ja hammaskeiju toi 2 euron kolikon lisäksi päiväkirjan, johon olemme nyt kolmena iltana kirjoittaneet päivän tapahtumista. Tänään apuna oli lapsenvahti, eka ei-tuttu hoitaja, joka esikoisella on ollut. Oli hänelle iso juttu ja kivasti oli mennyt, olivat koko sen 2,5 tuntia touhunneet jotain. Iltasatua olivat jo lukemassa, kun kotiuduttiin, mistä olin kovin tyytyväinen. Ehkä saamme hänet tänne joskus toistekin!

Niin, esikoinen, hän täytti loppuvuodesta 6 vuotta. Harrastaa luistelua ja käy kantele-ryhmässä. Rakastaa värittää ja piirtää ja yleensäkin tykkää tehdä käsillään kaikenlaista, välillä tuntuu, että hukutaan kaikkiin taideteoksiin. Hän on useimmiten iloinen ja aika avoin tyyppi. Menee herkästi juttelemaan kaikkien kanssa, kysyy nimeä ja esittelee niin itsensä kuin muunkin perheen 8-) Pikkusiskoista tykkää kovasti, kun heille puhuu, tulee ääneen sellainen hunajainen soundi 8-)

Nyt on kaikki muut nukkumassa. On kotiäidin omaa aikaa. Vaippapyykki pyörii koneessa, joten on hyvä syy olla hereillä vielä useampi tunti, pitäähän ne kuivata vielä rummussakin, eihän niitä nyt voi sinne valvomatta jättää, eihän?!