Meillä ne pöpöt vaan sitkeesti jatkaa eloaan. Koko perhe köhii kevyesti, mulla on nyt myös nuhaa ja pientä lämpöä. Sami epäili, että olen kuntosalille allerginen, kun lämpö nousi heti maanantaisen salille käynnin jälkeen. Viimeksi kävin salilla lokakuussa, sillon kun nousi kanssa parin viikon treenaamisen jälkeen lämpö ja sitä riittikin sitten kuukauden verran... No, jospa olisi ihan flunssaa vaan ja ensi viikolla pääsisi taas hikoilemaan mukavan kiinadiscon tahdissa...

Pienet tytöt on tänään koulussa, sitten onkin loppuviikko taas vapaata. Tällä viikolla ovat jääneet sinne ihan mielellään ja kiva on ollut hakea tyttöjä pois, kun ovat siellä touhunneet kovasti. Parin viikon kuluttua ryhmään tulee kolmas suomalaistyttö, suunnilleen saman ikäinen Varpun ja Vuokon kanssa, pääsevät tulkkaamaan, kiina kun tuntuu luontuvan heiltä aika hyvin :-)

Säde saa tänään ekan lukukauden todistuksen, täällähän niitä annetaan neljä kertaa vuodessa. Odotellaan ihan yhtä hyvää todistusta kun viimeksikin, ainakaan ei olla kuultu, että mitään isompia ongelmia olisi missään ollut. Läksyjen tekeminen on viime aikoina vähän takkuillut, läksyt on kuulema tyhmiä ja Säde osaa jo lukea ja kirjoittaa. Matikan läksyistä tykkää, mutta niitä on aika harvoin johtuen varmaan siitä, on matikassa suht taitava.

Täällä on ollut jonkin verran juttua ihmisten kanssa Talouselämä-lehden yhdestä artikkelista, Kiinan keikka vaarantaa avioliittosi. Jutussa kerrotaan mm. tutkimuksesta, jonka mukaan Hong Kongin expatriaattien avioliitoista 40% päätyy eroon ulkomaankomennuksen aikana. Mitä nyt olen ihmisiin täällä tutustunut, niin ei vaikuta siltä, että kukaan olisi eropapereita laittamassa ja ei niin ole tainnut käydä täältä pois lähteneillekään. Onko tänne valikoitunut sitten erityisen hyvin sopeutuva joukko perheitä vai mistä johtuu? Jotenkin luulisi, että Hong Kongissa viihtyisi helpommin kun täällä, koko perhe. Ei ole Hong Kongista sen enempää kokemusta, kun mitä olen lomalla ollut, mutta jotenkin tuli sellainen olo, että arjen pyörittäminen siellä olisi helpompaa, kaupoissa parempi tarjonta ja englannilla pärjää hyvin.

Itse koen, että meillä on suhde parantunut täällä, olemme mielestämme osanneet tukea toisiamme, kun on ollut vaikeaa. Kun tosi läheisiä ihmisiä on vaan se puoliso, niin siihen on pakko tukeutua, jos täytyy johonkin tukeutua. Monen kanssa olen puhunut siitä, että Kiina muuttaa ihmistä. Itse olen oppinut pois ns. kiltin tytön roolista, osaan käyttäytyä huonosti ja sanoa, jos joku asia tökkii! Ja koen tämän pelkästään hyvänä asiana! Parisuhteelle olisi tietysti parempi, jos olisi kiltti tyttö edelleen ja myötäilisin vaan kaikkia aviomiehen toiveita ;-) Että Sami kertonee oman kantansa, jos haluaa :-)

Perjantaina onkin tiedossa herkuttelua isossa seurassa Indian kitchenissä, tällä kertaa me olemme siis ilman lapsia! Ja sunnuntaina on kahvittelua ja kakunsyöntiä meillä, vietämme nyt hieman myöhässä Säteen syntymäpäiviä tai lapset viettävät, aikuiset kahvittelevat muuten vaan. Ei siis mitään lahjajuttuja! Onhan kaikki halukkaat ilmoittautuneet, suklaamoussekakkua on ainakin luvassa!