Eli melko pirteä nielurisaton potilas tuossa vieressä pötköttelee.

Oltiin aamulla 8 aikaan täällä sairaalassa. Säde vaihtoi päälleen flanellisen vaaleanpunaisen sairaalapyjaman ja hieman tuntui jännittävän tuleva. Vähän ajan päästä tuli hoitaja laittamaan tippaa käteen, sitä Säde vähän kyynelehti, mutta loppui, kun hoitaja sai neulan paikoilleen. Sitten odoteltiin taas, Säde pelaili vielä vähän ja lepäili. Anestesialääkäri kävi moikkaamassa, sekä leikkaava lääkäri.

Aika tarkalleen 9 aikaan tuli hoitajat huoneeseen ja lähdettiin alakertaan, Säde sängyssä pötkötellen. Kovin oli reipas tyttö, vähän naureskelikin äidin höpsöille jutuille. Leikkausosaston eteisessä tuli unilääkäri paikalle ja laittoi unilääkkeen suoraan tippakanyyliin. Sitten sanottiin bye bye:t ja Säde lähti saliin. Mä kävin kahvilla ja palasin takaisin huoneeseen odottelemaan. Netti toimii langattomasti koko sairaalassa, äärettömän kätevää!

Vähän ennen klo 11 tuli leikannut lääkäri sanomaan, että leikkaus meni hyvin. Nielurisat oli isot ja muuten ei ollut ylimääräistä tavaraa kurkussa, kitarisahan Säteeltä on leikattu aikaisemmin. Lähdin sitten alakertaan odottelemaan, että Säde pääsee heräämöstä, näin pikaisesti anestesialääkäriäkin, joka sanoi myös kaiken menneen hyvin. Puoli kahdentoista aikoihin Säde tuli heräämöstä, avasi vähän silmiään, mutta oli aika taju kankaalla edelleen. Takaisin omaan huoneeseen ja omaan sänkyyn. Uni jatkui.

Sain itse sairaalan puolesta lounasta ja Säde nukkui. Välillä kävi lääkäri kurkkaamassa kurkkuun ja hoitajat mittailemassa lämpöä ym. Hetken Säde hengitteli lääkettä nebulisaattorilla. Edelleen on happiviikset, sekä sydänanturit (läpyskät rinnan päällä, miksi kutsutaan?!), peukalossa pulssia mittaava juttu ja nestettä tulee suoraan suoneen. Äsken vähän puklasi.

Katsellaan tässä samalla Happy Feet -elokuvaa, Säteellä alkoi olla tylsää ja mitään ihmeempää ei kuitenkaan vielä voi tehdä. No, telkkariahan tuo katselee mielellään ja sairaalan puolesta on leffoja riittävästi. Huoneessa on siis oma telkkari ja dvd-soitin.

Laitan jossain vaiheessa pari valokuvaa, nyt on vielä kamerassa.

Ai niin, kerroin hoitajalle, että Suomessa syödään jäätelöä nielurisaleikkauksen jälkeen. Hän oli vähän ihmeissään ja sanoi kysyvänsä lääkäriltä, että voiko sitä antaa. Lääkäri oli antanut luvan, sairaalan keittiössä ei sitä ollut, mutta joku oli laitettu sitä jostain ostamaan. Ilmeisesti ei siis ole täällä mitenkään käytäntönä. Ihan heti Säde ei sitä saa, ensin koitetaan vähän ajan kuluttua hieman vettä ja sitten ehkä mehua. Jos pysyy sisällä, niin myöhemmin sitten jäätelöä.